Harlu-seuran kotiseutumatkan 27.-29.5.
2011 OHJELMA
Perjantai:
Jyväskylä….……………………………….7.30
Kangasniemeltä(tarvittaessa)…………...8.45
Pieksämäki………………………………..9.45
Joensuu….……………………………....12.00
Värtsilässä rajalla……………………….13.00
Sortavalassa n. ………………………....16.00
Majoittuminen hotelli Laatokkaan.
Kaupunkikiertoajelu.
Päivällinen rav. Seurahuone………….19.00
Vapaa valoisa ilta !
Lauantai:
Aamiainen………………………………..7.30
Lähtö Harluun…………………………....9.00
Bussilla keskustaan ja Hämekoskelle
Pyritään saamaan kyytejä sivuteille
kotipaikoille tarpeen mukaan
Kokoontuminen takaisin bussille…… ..14.00
Yhteistä ajelua bussilla sopimuksen mukaan
Paluu Sortavalaan……………………. 15.00
Ostoksia, Vakkosalmi, Kuhavuori tms.
Päivällinen Seurahuoneella…………..19.00
Iltaohjelma: Kuka mitäkin?
Sunnuntai:
Aamiainen……………………………….7.30
Vapaata
Lähtö Värtsilää kohti…………………. 10.30
Poiketaan Ruskealan kaivoksella, Ruskealan
uudessa kirkossa kahvit
ja vielä yksi kiva kauppa Ruskealassa.
Pysähdys Öljymäellä, ruplat tavaraksi?
Raja tavoitteena n. kello 15.00 (14.00
Suomen aikaa)
Tax Free kauppa rajalla, loput tuliaiset
hankitaan
n. klo 16.00 -17.00 Joensuussa, Jyväskylä n.
21.00
1. Yhteisviisumia varten tarvitaan:
-viisumianomus,
-1 kuva
- todistus matkavakuutuksesta
- kopio passin kuvasivusta
Viisumianomus em. kuvien ja
matkavakuutustodistuksen kanssa lähetetään
matkatoimistoon huhtikuun 15. päivään mennessä
osoitteella:
Matkakarjala
Kauppakatu 23
80100 Joensuu
puh. 013-120133
2. Hinta 150 €, joka laskutetaan. Mikäli
viisumin hinta nousee, matkan hinta nousee saman
verran.
Omalla viisumilla matkustaville hinta on 105 €
(heidän on myös ilmoittauduttava
Matkakarjalaan).
3. Bussimatka maksetaan autossa. Hinta on
lähtöpaikasta ja osanottajamäärästä riippuen
40-70 €. Kyytiinnousupaikat sovitaan
myöhemmin. Harluun tilataan takseja
tarvittava määrä, hinta noin 15 € tunti.
Matkan vetää Reima Karetie, kysy, soita
0400-199004 tai e-mail
reima.karetie@pp.inet.fi
Tervetuloa mukaan!
Kokemukset evakkotiestä
Seuramme pitkäaikaisen aktiivijäsenen
opetusneuvos Antti Kettusen virittämä ajatus
evakkotiekokemuksista koottavasta julkaisusta on
työn alla. Hankkeen eteenpäin vieminen kaipaa
kuitenkin lisää tarinoita evakkojen kokemuksista
matkansa varrelta. Pienetkin sattumukset ja
tapahtumat ovat tervetulleita muistelmia. Koko
elämäntarinaansa ei ole pakko kertoa, ellei
halua. Tarinat ja juttuaiheet tulisi ilmoittaa
Antille huhtikuun loppuun mennessä, jotta
pääsisimme etenemään työssä. Alla oleva
viimevuotinen Antin kirjoittama juttu asiasta on
edelleen ajankohtainen.
”Talvisodasta ja jatkosodasta on kulunut
aikaa jo seitsemänkymmentä vuotta. Sodan
seurauksena karjalaiset joutuivat evakkotielle,
joka sisälsi mitä moninaisempia vaiheita, kunnes
uusi kotiseutu ja koti löytyivät jostain päin
Suomea.
Nyt alkaa olla viimeiset hetket saada kootuksi
kokemuksia harlulaisten evakkotiestä. Harlu
–seura voisi koota tiedot, ja mikäli niitä
kertyisi runsaasti, niin niistä voitaisiin tehdä
julkaisu. Jos kokoon saataisiin vain muutamia
kertomuksia, joista ei julkaisua syntyisi,
voitaisiin kertomukset ja tarinat arkistoida
seuran arkistoon myöhempää käyttöä varten.
Voisimme menetellä seuraavasti:
1. Jos Sinulla on omakohtaisia tai kuulemiasi
tietoja harlulaisten evakkomatkoista ota
yhteyttä:
Antti Kettunen
Hytöläntie 14 as 3
40520 Palokka
tai puh.040-556 05 38.
2.Voit myös lähettää tietosi kirjallisessa
muodossa, myös valokuvat ovat
tervetulleita.
3.On myös mahdollista, että tietosi saadaan
sinua haastattelemalla. Kerro siitäkin
mahdollisuudesta.
Kerro tietosi ripeästi, että päästään pian
alkuun. Pane mukaan osoitteesi ja
puhelintietosi.
Kiitos tiedoistasi.
Ennen mahdollista julkaisemista sinuun otetaan
luonnollisesti yhteyttä ja tarkistetaan, että
olemme merkinneet sinulta saadut tiedot
oikein. Kertomukset voidaan julkaista
nimimerkillä, mikäli et halua niitä julkaistavan
omalla nimelläsi ”.
Antille voi lähettää myös sähköpostia os.
antti.kettunen@pp5.inet.fi
Puheenjohtajan kynästä
Hyvä Harlu-seuran kotisivuilla kävijä.
Näillä kotisivuilla kerrotaan Kangasniemellä
toimivan Harlu-seuran toimintaan liittyvistä
asioista.
Harlu-seura on yksi lukuisista karjalaisista
pitäjäseuroista, jotka haluavat viedä eteenpäin
karjalaista kulttuuria mahdollisimman
monipuolisesti. Jokaisella pitäjäseuralla on
luonnollisesti lähinnä sydäntä oma kotipitäjä ja
kotipaikka siellä rajan takana. Yhteistä
kaikille pitäjäseuroille lienee karjalaisuuden
esillä pitäminen ja karjalaisuuden eteenpäin
vieminen nuoremmille sukupolville.
Harlulaiset joutuivat sodan melskeessä
hyvin laajalle alueelle asutetuksi.
Harlu-seuran kotipaikkakunnaksi muodostui
aikanaan Kangasniemi. Itse olen toisen polven
harlulainen ja olen nyt kolmatta vuotta seuramme
puheenjohtajana. Harlu-seuran jäsenmäärä on
tällä hetkellä hieman yli 300 jäsentä ja viime
vuoden aikana saimme lähes kaksikymmentä uutta
jäsentä. Tämä lienee viesti siitä, että
keski-iän lähestyessä meidän omat juuremme
alkavat kiinnostaa enemmän ja yksi hyvä kanava
on lähteä tutkimusmatkalle jonkin karjalaisen
seuran mukaan.
Näiden kotisivujen tarkoitus on eri tavoin
kertoa lukijalle seuramme toiminnasta.
Pyrkimyksemme on kohtuullisen usein päivittää
sivuja niin, että vanhoja, jo tapahtuneita,
vähemmän merkityksellisiä asioita ei sivuilla
olisi.
Näiltä kotisivuilta löytyy mm. vieraskirja,
jonne voi jättää puumerkin ja kommentin, niin
halutessaan.
Sivuilta löytyy tietoa ajankohtaisista
tapahtumista, kotiseutumatkoista jne. Seuran
yhteystiedot ja toimivan hallituksen jäsenten
nimet, yhteystietoineen löytyvät myös
sivuiltamme.
Otamme myös vastaan rakentavaa palautetta, sekä
sivuistamme, että toiminnastamme.
Haluamme kehittää sekä toimintaamme, että
kotisivujamme houkuttelevaksi mahdollisimman
monelle lukijalle.
Toivotan kaikille sivujen selaajille antoisia
hetkiä karjalaisen aatteen parissa!
Hannu Kervinen
puheenjohtaja
Jäsenasiaa
Ilahduttavasti seuraamme on tullut
uusia jäseniä henkilöistä, joita omat juuret
ovat alkaneet kiinnostaa. Kyselyjä on tullut
siitä, pitääkö olla lähtöisin Harlusta
voidakseen olla seuramme jäsen. Sellaista
vaatimusta ei ole. Harlu-seuran sääntöjen 5
§:ssä mainitaan, että ”yhdistyksen
jäseneksi pääsee jokainen Suomen kansalainen,
jonka yhdistyksen hallitus hyväksyy…”.
Osoitteenmuutokset on tärkeää ilmoittaa suoraan
seurallemme, jotta voimme pitää
jäsenrekisterimme ja samalla Karjalaliiton
jäsenrekisterin ajan tasalla. Pyydämme myös,
että läheiset huolehtisivat siitä, että
mahdolliset poisnukkuneet seuran jäsenet
ilmoitettaisiin meille, jolloin ei tulisi
kiusallisia tilanteita esimerkiksi siten, että
jäsenmaksun karhulaskuja lähetetään kuolleen
henkilön nimellä. Meille ei tule minkään muun
rekisterin kautta tietoja osoitteenmuutoksista
tms. jäsentietojen muutoksista, kuin että
te ilmoitatte ne suoraan meille.
Tervetuloa seuraamme!
Leena Haikarainen
sihteeri-rahastonhoitaja
Talvisodan päättymisestä 70 vuotta
Kangasniemen kunnanvaltuuston puheenjohtaja Antti
Lindqvist on antanut asiantuntemuksensa käyttöömme
kirjoituksellaan;
Talvisotaa Laatokan Karjalassa 1939 -1940
Suomen puolustussuunnitelmat Laatokan Karjalassa
1930- luvulla
Yleisesikunta oli laatinut suunnitelmat seuraavasti:
” Karjalassa käytettävien voimien suuruus ja siitä
johtuva operatiivisten tavoitteiden asettaminen
jää riippuvaksi siitä, paljonko voimia kussakin
tapauksessa voidaan Kannakselta luovuttaa tälle
ainakin sodan alussa toisarvoiselle näyttämölle.”
1936 IV Armeijakunnalle annetussa tehtävässä
todettiin lisäksi ”miten tehtävä suoritettaneenkin,
on IV AK:n joka tapauksessa estettävä vihollisen
operaatioiden ulottuminen linjan Jänisjoki- Jänisjärvi-
Korpiselkä- Ilomantsi- Uimaharju länsipuolelle.”
Puna- armeijan tavoite Laatokan Karjalassa
Laatokan Karjalaan Aunukseen keskitetyn, 8. Armeijan
tehtäväksi oli suunniteltu hyökkäys Sortavalan suunnassa
ja kohtaamansa vihollisen tuhoaminen Värtsilä- Sortavala
alueella. Armeijan oli 10 päivässä edettävä 90 km:n
matka linjalle Joensuu- Tohmajärvi- Sortavala. Sen
jälkeen Armeijan oli määrä jatkaa hyökkäystään Kannaksella
olevien suomalaisjoukkojen selustaan ja autettava
7.Armeijan joukkojen taistelua suomalaisjoukkojen
tuhoamisessa. Seuraavassa vaiheessa oli hyökättävä
Mikkeliin, oikealla siivellä Kuopioon ja otettava
yhteys 9. Armeijaan.
Laatokan Karjalaan keskitetyt suomalaiset joukot
Laatokan Karjalan puolustusvastuu oli
IV Armeijakunnalla. Se koostui kahdesta divisioonasta
(12. ja 13. Divisioona). IV Armeijakunnan kokonaisvahvuus
oli noin 30 000 miestä ja sen komentajana aloitti
kenraalimajuri Juho Heiskanen. 4.12.1939 jälkeen
komentajana jatkoi kenraalimajuri Woldemar Hägglund.
12. Divisioonaa komensi eversti Lauri Tiainen ja
13. Divisioonan komentajana toimi eversti Hannu
Hannuksela.
30 000 vastaan 90 000
Laatokan Karjalassa operoinut Neuvostoliiton
8. Armeijan vahvuus kohosi 90 00 mieheen. Vihollisella
oli näin ollen kolminkertainen miesylivoima ja sen
lisäksi viisinkertainen tuliylivoima. (611 tykkiä
ja 284 panssarivaunua)
Taistelupaikkoja
Käsnäselkä - Uomaa- Ruhtinaanmäki- Syskyjärvi
- Lemetti - Tulemajoki- Uuksu - Pitkäranta- Koirinoja
– Kitelä – Leppäsilta- Kollaa.
Kangasniemeläiset Laatokan Karjalassa
Kangasniemen reserviläiset koottiin 14.10.1939
ensin Kirkonkylään, mistä siirryttiin marssien Rouhialan
koululle Mikkeliin. Mikkelissä muodostettiin reserviläisistä
Pioneerikomppaniat 25 ja 34 sekä 13. Työasevarasto-
osasto. Tämä joukko taisteli Talvisotansa IV Armeijakunnan
alaisuudessa Laatokan Karjalassa. (Talvisotaan osallistuivat
ikäluokat 1894- 1919, joista kolme viimeistä olivat
varusmiehiä.)
Kangasniemeläisiä muissa yksiköissä
Osa kangasniemeläisistä reserviläisistä sijoitettiin
myös muihin yksikköihin. Niissä he olivat lähinnä
täydennysmiehinä. Erityisesti heitä taisteli Kannaksella
ja Kuhmon suunnalla. Eniten heitä lienee ollut jalkaväkirykmenteissä
65 ja 69
Talvisodassa kaatuneet
Kangasniemeläisiä kaatui talvisodassa lähes 30
taistelupaikalla yhteensä 94. Enin osa kaatui Laatokan
Karjalan taisteluissa, mutta osa myös muualla. Kaksi
taistelupaikkaa muualla, Tammisuo Kannaksella ja
Kuhmo, olivat ”pahoja” paikkoja. Edellisessä kaatui
8 kangasniemeläistä 3./JR 67:n riveissä ja jälkimmäisessä
7 kaatui 6 miestä JR67:ssä.
Suomalaisten tappiot talvisodassa olivat 26 662
sotatoimissa menehtynyttä ja noin 1000 siviiliä.
Neuvostoliitto ilmoitti sodan jälkeen tappioikseen
48 745 kaatunutta ja 158 863 haavoittunutta, mutta
nykyään tiedetään varmuudella näiden lukujen olevan
aivan liian pieniä. Todellisuudessa menehtyneitäkin
oli reilu 100 000.)
Evakot
Kotinsa talvisodan seurauksena menetti 430 00
suomalaista (=12 % suomalaisista). Kotinsa menettäneille
pyrittiin löytämään uudet asuinpaikat muualta Suomesta
säätämällä pika- asutuslaki.
Karjalan kunnat, seurakunnat ja maakunnalliset
järjestöt perustivat 20.4.1940 Karjalan Liiton,
jonka tehtävänä oli valvoa kotinsa menettäneiden
siirtokarjalaisten etuja asutus- ja korvauskysymyksissä.
Laatokan Karjalan viljelijäväestö pyrittiin sijoittamaan
samalle etäisyydelle Jyväskylästä kuin heidän tilansa
olivat olleet Sortavalasta.
Talvisodan lopputulos ja vaikutukset
Neuvostoliitto voitti sodan, mutta kärsi erittäin
raskaita tappioita. Suomi koki merkittäviä aluemenetyksiä,
mutta säilytti itsenäisyytensä. Suomen kansan yhtenäisyys
lisääntyi ja armeijaa ryhdyttiin voimakkaasti kehittämään.
Syntyi myytti ”talvisodan ihme” Sen mukaan pienen
Suomen urhoollinen taistelu ja menestys suurta ylivoimaa
vastaan oli yli- inhimillinen suoritus, jossa myös
uskonnollisilla tekijöillä oli vaikutuksensa.
Antti Lindqvist
Kangasniemen kunnan edustaja, Harlu-seuran hallitus
