Harlu-seura ry

ajankohtaista vuosikokouspöytäkirja toimintakertomus 2010 toimintasuunnitelma 2011 ilmoitus

ajankohtaista

Harlu-seuran kotiseutumatkan  27.-29.5.  2011 OHJELMA

Perjantai:

Jyväskylä….……………………………….7.30
Kangasniemeltä(tarvittaessa)…………...8.45
Pieksämäki………………………………..9.45
Joensuu….……………………………....12.00
Värtsilässä rajalla……………………….13.00
Sortavalassa n. ………………………....16.00
 
Majoittuminen hotelli Laatokkaan.
 
Kaupunkikiertoajelu.
 
Päivällinen rav. Seurahuone………….19.00
 
Vapaa valoisa ilta !

Lauantai:

Aamiainen………………………………..7.30
Lähtö Harluun…………………………....9.00
 
Bussilla keskustaan ja Hämekoskelle
 
Pyritään saamaan kyytejä sivuteille kotipaikoille tarpeen mukaan
 
Kokoontuminen takaisin bussille…… ..14.00
 
Yhteistä ajelua bussilla sopimuksen mukaan
 
 Paluu Sortavalaan……………………. 15.00
 
Ostoksia, Vakkosalmi, Kuhavuori tms.
 
Päivällinen Seurahuoneella…………..19.00
 
Iltaohjelma: Kuka mitäkin?

Sunnuntai:

Aamiainen……………………………….7.30
 
Vapaata
 
Lähtö Värtsilää kohti…………………. 10.30
 
Poiketaan Ruskealan kaivoksella, Ruskealan uudessa kirkossa kahvit
ja vielä yksi kiva kauppa Ruskealassa.
 
Pysähdys Öljymäellä, ruplat tavaraksi?
 
Raja tavoitteena n. kello 15.00  (14.00 Suomen aikaa)
 
Tax Free kauppa rajalla, loput tuliaiset hankitaan
 
n. klo 16.00 -17.00 Joensuussa, Jyväskylä n. 21.00

1. Yhteisviisumia varten tarvitaan:
-viisumianomus,
-1 kuva
- todistus matkavakuutuksesta
- kopio passin kuvasivusta
 
Viisumianomus em. kuvien ja matkavakuutustodistuksen kanssa lähetetään matkatoimistoon huhtikuun 15. päivään mennessä osoitteella:

Matkakarjala
Kauppakatu 23
80100 Joensuu
 
puh.  013-120133
 
2. Hinta 150 €, joka laskutetaan. Mikäli viisumin hinta nousee, matkan hinta nousee saman verran.
 
Omalla viisumilla matkustaville hinta on 105 € (heidän on myös ilmoittauduttava Matkakarjalaan).
 
3. Bussimatka maksetaan autossa. Hinta on lähtöpaikasta ja osanottajamäärästä riippuen 40-70 €.  Kyytiinnousupaikat sovitaan myöhemmin.  Harluun tilataan takseja tarvittava määrä, hinta noin 15 € tunti.
 
Matkan vetää Reima Karetie, kysy, soita 0400-199004 tai e-mail
reima.karetie@pp.inet.fi

Tervetuloa mukaan!

 

Kokemukset evakkotiestä

Seuramme pitkäaikaisen aktiivijäsenen opetusneuvos Antti Kettusen virittämä ajatus evakkotiekokemuksista koottavasta julkaisusta on työn alla. Hankkeen eteenpäin vieminen kaipaa kuitenkin lisää tarinoita evakkojen kokemuksista matkansa varrelta. Pienetkin sattumukset ja tapahtumat ovat tervetulleita muistelmia. Koko elämäntarinaansa ei ole pakko kertoa, ellei halua. Tarinat ja juttuaiheet tulisi ilmoittaa Antille huhtikuun loppuun mennessä, jotta pääsisimme etenemään työssä. Alla oleva viimevuotinen Antin kirjoittama juttu asiasta on edelleen ajankohtainen.

”Talvisodasta ja jatkosodasta on kulunut aikaa jo seitsemänkymmentä vuotta. Sodan seurauksena karjalaiset joutuivat evakkotielle, joka sisälsi mitä moninaisempia vaiheita, kunnes uusi kotiseutu ja koti löytyivät jostain päin Suomea.
 
Nyt alkaa olla viimeiset hetket saada kootuksi kokemuksia harlulaisten evakkotiestä. Harlu –seura voisi koota tiedot, ja mikäli niitä kertyisi runsaasti, niin niistä voitaisiin tehdä julkaisu. Jos kokoon saataisiin vain muutamia kertomuksia, joista ei julkaisua syntyisi, voitaisiin kertomukset ja tarinat arkistoida seuran arkistoon myöhempää käyttöä varten.
 
Voisimme menetellä seuraavasti:
 
1. Jos Sinulla on omakohtaisia tai kuulemiasi tietoja harlulaisten evakkomatkoista ota yhteyttä:
Antti Kettunen
Hytöläntie 14 as 3
40520 Palokka
tai puh.040-556 05 38.
 
2.Voit myös lähettää tietosi kirjallisessa muodossa, myös valokuvat  ovat
tervetulleita.
 
3.On myös mahdollista, että tietosi saadaan sinua haastattelemalla. Kerro siitäkin mahdollisuudesta.
 
Kerro tietosi ripeästi, että päästään pian alkuun. Pane mukaan osoitteesi ja puhelintietosi.
 
Kiitos tiedoistasi.
 
Ennen mahdollista julkaisemista sinuun otetaan luonnollisesti yhteyttä ja tarkistetaan, että olemme merkinneet  sinulta saadut tiedot oikein. Kertomukset voidaan julkaista nimimerkillä, mikäli et halua niitä julkaistavan omalla nimelläsi ”.
 
Antille voi lähettää myös sähköpostia os. antti.kettunen@pp5.inet.fi

 

Puheenjohtajan kynästä

Hyvä Harlu-seuran kotisivuilla kävijä.

Näillä kotisivuilla kerrotaan Kangasniemellä toimivan Harlu-seuran toimintaan liittyvistä asioista.

Harlu-seura on yksi lukuisista karjalaisista pitäjäseuroista, jotka haluavat viedä eteenpäin karjalaista kulttuuria mahdollisimman monipuolisesti. Jokaisella pitäjäseuralla on luonnollisesti lähinnä sydäntä oma kotipitäjä ja kotipaikka siellä rajan takana. Yhteistä kaikille pitäjäseuroille lienee karjalaisuuden esillä pitäminen ja karjalaisuuden eteenpäin vieminen nuoremmille sukupolville.

Harlulaiset joutuivat sodan  melskeessä hyvin laajalle  alueelle asutetuksi. Harlu-seuran kotipaikkakunnaksi muodostui aikanaan Kangasniemi. Itse olen toisen polven harlulainen ja olen nyt kolmatta vuotta seuramme puheenjohtajana. Harlu-seuran jäsenmäärä on tällä hetkellä hieman yli 300 jäsentä ja viime vuoden aikana saimme lähes kaksikymmentä uutta jäsentä. Tämä lienee viesti siitä, että keski-iän lähestyessä meidän omat juuremme alkavat kiinnostaa enemmän ja yksi hyvä kanava on lähteä tutkimusmatkalle jonkin karjalaisen seuran mukaan.

Näiden kotisivujen tarkoitus on eri tavoin kertoa lukijalle seuramme toiminnasta. Pyrkimyksemme on kohtuullisen usein päivittää sivuja niin, että vanhoja, jo tapahtuneita, vähemmän merkityksellisiä asioita ei sivuilla olisi.

Näiltä kotisivuilta löytyy mm. vieraskirja, jonne voi jättää puumerkin ja kommentin, niin halutessaan.

Sivuilta löytyy tietoa ajankohtaisista tapahtumista, kotiseutumatkoista jne. Seuran yhteystiedot ja toimivan hallituksen jäsenten nimet, yhteystietoineen löytyvät myös sivuiltamme.

Otamme myös vastaan rakentavaa palautetta, sekä sivuistamme, että toiminnastamme.
Haluamme kehittää sekä toimintaamme, että kotisivujamme houkuttelevaksi mahdollisimman monelle lukijalle.

Toivotan kaikille sivujen selaajille antoisia hetkiä karjalaisen aatteen parissa!
 
Hannu Kervinen 
puheenjohtaja

 

Jäsenasiaa

Ilahduttavasti  seuraamme on tullut uusia jäseniä henkilöistä, joita omat juuret ovat alkaneet kiinnostaa. Kyselyjä on tullut siitä, pitääkö olla lähtöisin Harlusta voidakseen olla seuramme jäsen. Sellaista vaatimusta ei ole. Harlu-seuran sääntöjen 5 §:ssä  mainitaan, että ”yhdistyksen jäseneksi pääsee jokainen Suomen kansalainen, jonka yhdistyksen hallitus hyväksyy…”.
Osoitteenmuutokset on tärkeää ilmoittaa suoraan seurallemme, jotta voimme pitää jäsenrekisterimme ja samalla Karjalaliiton jäsenrekisterin ajan tasalla. Pyydämme myös, että läheiset huolehtisivat siitä, että mahdolliset poisnukkuneet seuran jäsenet ilmoitettaisiin meille, jolloin ei tulisi kiusallisia tilanteita esimerkiksi siten, että jäsenmaksun karhulaskuja lähetetään kuolleen henkilön nimellä. Meille ei tule minkään muun rekisterin kautta tietoja osoitteenmuutoksista tms. jäsentietojen muutoksista,  kuin että te ilmoitatte ne suoraan meille.
 
Tervetuloa seuraamme!
 
Leena Haikarainen
sihteeri-rahastonhoitaja


Talvisodan päättymisestä 70 vuotta

Kangasniemen kunnanvaltuuston puheenjohtaja Antti Lindqvist on antanut asiantuntemuksensa käyttöömme kirjoituksellaan;

Talvisotaa Laatokan Karjalassa 1939 -1940

Suomen puolustussuunnitelmat Laatokan Karjalassa 1930- luvulla

Yleisesikunta oli laatinut suunnitelmat seuraavasti: ” Karjalassa käytettävien voimien suuruus ja siitä johtuva operatiivisten tavoitteiden asettaminen jää riippuvaksi siitä, paljonko voimia kussakin tapauksessa voidaan Kannakselta luovuttaa tälle ainakin sodan alussa toisarvoiselle näyttämölle.”

1936 IV Armeijakunnalle annetussa tehtävässä todettiin lisäksi ”miten tehtävä suoritettaneenkin, on IV AK:n joka tapauksessa estettävä vihollisen operaatioiden ulottuminen linjan Jänisjoki- Jänisjärvi- Korpiselkä- Ilomantsi- Uimaharju länsipuolelle.”

Puna- armeijan tavoite Laatokan Karjalassa

Laatokan Karjalaan Aunukseen keskitetyn, 8. Armeijan tehtäväksi oli suunniteltu hyökkäys Sortavalan suunnassa ja kohtaamansa vihollisen tuhoaminen Värtsilä- Sortavala alueella. Armeijan oli 10 päivässä edettävä 90 km:n matka linjalle Joensuu- Tohmajärvi- Sortavala. Sen jälkeen Armeijan oli määrä jatkaa hyökkäystään Kannaksella olevien suomalaisjoukkojen selustaan ja autettava 7.Armeijan joukkojen taistelua suomalaisjoukkojen tuhoamisessa. Seuraavassa vaiheessa oli hyökättävä Mikkeliin, oikealla siivellä Kuopioon ja otettava yhteys 9. Armeijaan.

Laatokan Karjalaan keskitetyt suomalaiset joukot

Laatokan Karjalan puolustusvastuu oli  IV Armeijakunnalla. Se koostui kahdesta divisioonasta (12. ja 13. Divisioona). IV Armeijakunnan kokonaisvahvuus oli noin 30 000 miestä ja sen komentajana aloitti kenraalimajuri Juho Heiskanen. 4.12.1939 jälkeen komentajana jatkoi kenraalimajuri Woldemar Hägglund. 12. Divisioonaa komensi eversti Lauri Tiainen ja 13. Divisioonan komentajana toimi eversti Hannu Hannuksela.

30 000 vastaan 90 000

Laatokan Karjalassa operoinut Neuvostoliiton 8. Armeijan vahvuus kohosi 90 00 mieheen. Vihollisella oli näin ollen kolminkertainen miesylivoima ja sen lisäksi viisinkertainen tuliylivoima. (611 tykkiä ja 284 panssarivaunua)

Taistelupaikkoja

Käsnäselkä - Uomaa- Ruhtinaanmäki- Syskyjärvi - Lemetti - Tulemajoki- Uuksu - Pitkäranta- Koirinoja – Kitelä – Leppäsilta- Kollaa.

Kangasniemeläiset Laatokan Karjalassa

Kangasniemen reserviläiset koottiin 14.10.1939 ensin Kirkonkylään, mistä siirryttiin marssien Rouhialan koululle Mikkeliin. Mikkelissä muodostettiin reserviläisistä Pioneerikomppaniat 25 ja 34 sekä 13. Työasevarasto- osasto. Tämä joukko taisteli Talvisotansa IV Armeijakunnan alaisuudessa Laatokan Karjalassa. (Talvisotaan osallistuivat ikäluokat 1894- 1919, joista kolme viimeistä olivat varusmiehiä.)

Kangasniemeläisiä muissa yksiköissä

Osa kangasniemeläisistä reserviläisistä sijoitettiin myös muihin yksikköihin. Niissä he olivat lähinnä täydennysmiehinä. Erityisesti heitä taisteli Kannaksella ja Kuhmon suunnalla. Eniten heitä lienee ollut jalkaväkirykmenteissä 65 ja 69

Talvisodassa kaatuneet

Kangasniemeläisiä kaatui talvisodassa lähes 30 taistelupaikalla yhteensä 94. Enin osa kaatui Laatokan Karjalan taisteluissa, mutta osa myös muualla. Kaksi taistelupaikkaa muualla, Tammisuo Kannaksella ja Kuhmo, olivat ”pahoja” paikkoja. Edellisessä kaatui 8 kangasniemeläistä 3./JR 67:n riveissä ja jälkimmäisessä 7 kaatui 6 miestä JR67:ssä.

Suomalaisten tappiot talvisodassa olivat 26 662 sotatoimissa menehtynyttä ja noin 1000 siviiliä. Neuvostoliitto ilmoitti sodan jälkeen tappioikseen 48 745 kaatunutta ja 158 863 haavoittunutta, mutta nykyään tiedetään varmuudella näiden lukujen olevan aivan liian pieniä. Todellisuudessa menehtyneitäkin oli reilu 100 000.)

Evakot

Kotinsa talvisodan seurauksena menetti 430 00 suomalaista (=12 % suomalaisista). Kotinsa menettäneille pyrittiin löytämään uudet asuinpaikat muualta Suomesta säätämällä pika- asutuslaki.

Karjalan kunnat, seurakunnat ja maakunnalliset järjestöt perustivat 20.4.1940 Karjalan Liiton, jonka tehtävänä oli valvoa kotinsa menettäneiden siirtokarjalaisten etuja asutus- ja korvauskysymyksissä. Laatokan Karjalan viljelijäväestö pyrittiin sijoittamaan samalle etäisyydelle Jyväskylästä kuin heidän tilansa olivat olleet Sortavalasta.

Talvisodan lopputulos ja vaikutukset

Neuvostoliitto voitti sodan, mutta kärsi erittäin raskaita tappioita. Suomi koki merkittäviä aluemenetyksiä, mutta säilytti itsenäisyytensä. Suomen kansan yhtenäisyys lisääntyi ja armeijaa ryhdyttiin voimakkaasti kehittämään. Syntyi myytti ”talvisodan ihme” Sen mukaan pienen Suomen urhoollinen taistelu ja menestys suurta ylivoimaa vastaan oli yli- inhimillinen suoritus, jossa myös uskonnollisilla tekijöillä oli vaikutuksensa.

Antti Lindqvist

Kangasniemen kunnan edustaja, Harlu-seuran hallitus

 

 


Palaute

© Harlu-seura ry 2008

webmaster
Dutch Delta Design
Lucien den Arend sculptor
Penttilä
Seppäläntie 860
51200 Kangasniemi
Finland
puh +358 (0)44 264 12 12